Naisten toiminta kunnissa

Turvallisuus tehdään yhdessä

Tunne turvallisuudesta syntyy lähellä, aivan arjessa ja arkisista asioista. Haluamme lisätä suomalaisten turvallisuutta, poistaa uhkia ja lisätä tunnetta siitä, että meistä jokainen on turvassa. Kotonaan, koulussa ja koulumatkoilla, töissä tai suurissa väkijoukoissa. Aivan missä tahansa arjessa liikkuukin.

Osa turvallisuutta synnyttävistä asioista on kiinni valtion toimista. Osa liittyy kunnan ja lähiympäristön asioihin, niistä päätetään valtuustoissa.

Loppu koulujen lakkautusrallille

Suomen kouluista on lakkautettu puolet vuoden 1990 jälkeen. Yleensä se tarkoittaa sitä, että lapset, kirjat ja välineet laitetaan rattaille, koulumatka pitenee ja koulupäivä venyy.

Mitkä ovat todelliset säästöt? Pienten koulujen lakkauttaminen näkyy esimerkiksi lasten oirehtimisena liian suurissa yksiköissä, kuljetuskustannuksina tai tarpeena rakentaa uusia seiniä ja lattioita muualle kun entiset neliöt jäävät tyhjilleen. Lasten etua ei yleensä selvitetä, kun lakkautuksista päätetään.

Lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia aikuisia, tutun ympäristön ja pitkiä ihmissuhteita.

Omaishoitajien arki helpommaksi

Yli miljoona suomalaista hoitaa läheistään ja noin 350 000 heistä on käytännössä omaishoitajia. Omaishoitajaksi voi joutua kuka vaan ikään katsomatta. Esimerkiksi yksi onnettomuus voi muuttaa kaiken. Hoidon tarpeessa on monenikäisiä ja monenkuntoisia ihmisiä. Vanhimpien kohdalla voi olla vaikea hahmottaa, kuka on hoitaja ja kuka hoidettava, koska molemmat tarvitsisivat parempaa huolenpitoa.

Kuntien tehtävänä on taata, että omaishoitajien arvokkaasta työstä maksetaan tarpeeksi, omaishoitajat saavat riittävät lomat sekä vapaat ja myös heidän kunnostaan huolehditaan.

Palveluasumista tulee kehittää ja työn sekä omaishoidon yhdistämisen pitää olla entistä helpompaa. Hoitaminen kotona on aina halvempaa ja inhimillisempää kuin laitoksessa. Ihmisen pitää saada asua omassa kotonaan mahdollisimman pitkään, vaikka aivan loppuun saakka.

Kotimaista ruokaa kuntiin

Hankintalaki antaa mahdollisuuden kilpailuttaa ruokahankintoja niin, että kotimaiset tuottajat ja kotimainen ruoka pärjäävät kilpailussa. Laki sallii hankinnoissa painottaa esimerkiksi ruuan tuoreutta ja turvallisuutta. Leipomotuotteita voidaan pyytää toimitettaviksi ilman pakkauskääreitä ja marjoja pitää pystyä syömään keittämättä. Tämä kaikki on mahdollista nykyisen hankintalain puitteissa.

Asia on perussuomalaisille tärkeä, kotimaisten pienten ja keskisuurten perheviljelmien kannattavuuden on parannuttava ja maanviljelyn elinkeinona säilyttävä. Haluamme tukea läpinäkyvää ’Pellosta ruokapöytään’-ketjua.

Kotimainen maatalous vaikuttaa koko elintarvikesektorille ja tuottaa sitä kautta lukuisia työpaikkoja. Kouluissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa tulee käyttää enemmän kotimaista lähiruokaa. Huoltovarmuus on turvattava.

Meidän politiikassamme suomalainen työ on etusijalla. Kunnat ovat näissä kysymyksissä avainasemassa.

Alueelliset kielikokeilut vauhtiin

Kieltenopetukseen halutaan lisää monipuolisuutta. Tämä on yksi hallituksen kärkihankkeista, joissa kunnat ovat avaintekijöitä. Perussuomalaiset Naiset kannattaa lämpimästi alueellisia kielikokeiluja. Eduskunta on jo näyttänyt asialle vihreää valoa.

Koulujen kielivalikoimaa voidaan laajentaa ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi itärajan matkailupitäjissä nuoret voivat opiskella ruotsin sijaan venäjää, jos kunta niin päättää. Päätösvalta on kunnissa.